Tulkaa kaikki Mikkelin hiippakunta

Vaalikauden viimeisessä Kirkolliskokouksessa, joka päättyi 10.11.2023, hyväksyttiin Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2023. Talousarviota käsiteltäessä eniten keskustelua herätti siihen sisältyvä avustus Kiihtelysvaaran palaneen kirkon rakentamiseen. Ei juuri keskusteltu keskusrahaston taloudesta, eikä siitä, että talousarviokirjaan oli lähes nykyprofeettana pidetty FCG (* laatinut ennusteen kirkkomme jäsenmäärän kehittymisestä vuodesta 2022 vuoteen 2040. Ennuste kertoi, että jäsenmäärä laskisi tuona aikana yli 21% nykyisestä. Vuosi toisen jälkeen jäseniä on edellisvuotta vähemmän, profetoidaan. Harvassa olivat kirkolliskokouksessa ne, jotka haastoivat tuon ennusteen. Ennuste kertoo, että näin käy, jos elämme kirkossa, kuten olemme tähän asti eläneet. Siis hyväksymme laskevan trendin. Kun sen hyväksymme, hyppäämme aidan yli siitä, mistä aita on matalin. Emme aseta itseämme alttiiksi vaikeammalle tehtävälle, jossa ensin kuvitellaan jäsenmäärän kasvu ja sitten laitetaan kuvitelm...

Vakavin uhka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuudelle on seurakuntien jäsenmäärän väheneminen. Vuoteen 2040 jäsenmäärän arvioidaan vähenevän yli 700 000 jäsenellä. Se on suunnilleen kahden hiippakunnan verran seurakuntalaisia. Kirkkoon kuuluu tällä hetkellä 65 % suomalaisista. Alueelliset erot kirkkoon kuulumisessa ovat merkittäviä. Pohjanmaan seurakunnissa jäsenkattavuus pyörii 90 %:n ja 80 %:n välimaastossa, mutta jää Helsingissä alle puoleen. Mikkelin hiippakunnassa kirkkoon kuuluu 69 % alueen väestöstä eli hieman koko maan keskiarvoa enemmän. Kirkon tulevaisuuden kannalta kriittinen seikka on vuoden 1980 jälkeen syntyneiden milleniaaleiksi ja Z-sukupolveksi nimettyjen ikäluokkien jäsenyys ja sitoutuminen kirkkoon. Kirkon jäsenyys näissä nuorimmissa ikäryhmissä on enää vain noin puolet väestöstä. Espoon seurakuntien hengellisen elämän kehittämisen hankkeen selvitysten mukaan milleniaalien ja Z-sukupolven uskonnollisista identiteeteistä yleisin on avomielisiksi kulttuurik...

   Blogi avattu 15.11.2023   Katso alla olevista linkeistä ehdokaslistamme ja lue Kauko Mäkisen blogikirjoitus Maailman Oudoimmista Vaaleista:             

Voisiko kirkko olla aidosti demokraattinen organisaatio? Miten demokratian lisääminen vaikuttaisi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuuteen? Kirkolliskokouksessakin on esitetty mielipiteitä, että kirkon syvin olemus ei ole demokraattinen. Tulkaa kaikki -liikkeen kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuusto -vaaliohjelman yksi tavoite on tehdä kirkon jäsenet vaikuttajiksi. Sehän merkitsee demokratian lisäämistä, vai kuinka? Mitähän YK, Human rights watch, Amnesty international ja kehittyneet läntiset demokratiat sanoisivat, jos Suomen eduskunta valittaisiin seuraavilla periaatteilla: 10% paikoista on itseoikeutetusti varattu aluehallintovirastojen päälliköille ja ELY- keskusten johtajille. 30% paikoista on varattu muille valtion johtaville virkamiehille, joita äänestävät omissa vaaleissaan valtion johtavat virkamiehet itse. 60% prosenttia paikoista on varattu tavallisille kansalaisille, mutta heitä saisivat äänestää vain kunnan- ja kaupunginvaltuutetut sekä kuntayhtymien hallitust...