Jäsenmäärä nousuun - brändimme on vahva ja kaikkialla tunnettu - menestyksen pohja on taattu

Vaalikauden viimeisessä Kirkolliskokouksessa, joka päättyi 10.11.2023, hyväksyttiin Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2023. Talousarviota käsiteltäessä eniten keskustelua herätti siihen sisältyvä avustus Kiihtelysvaaran palaneen kirkon rakentamiseen. Ei juuri keskusteltu keskusrahaston taloudesta, eikä siitä, että talousarviokirjaan oli lähes nykyprofeettana pidetty FCG (* laatinut ennusteen kirkkomme jäsenmäärän kehittymisestä vuodesta 2022 vuoteen 2040. Ennuste kertoi, että jäsenmäärä laskisi tuona aikana yli 21% nykyisestä. Vuosi toisen jälkeen jäseniä on edellisvuotta vähemmän, profetoidaan.

Harvassa olivat kirkolliskokouksessa ne, jotka haastoivat tuon ennusteen. Ennuste kertoo, että näin käy, jos elämme kirkossa, kuten olemme tähän asti eläneet. Siis hyväksymme laskevan trendin. Kun sen hyväksymme, hyppäämme aidan yli siitä, mistä aita on matalin. Emme aseta itseämme alttiiksi vaikeammalle tehtävälle, jossa ensin kuvitellaan jäsenmäärän kasvu ja sitten laitetaan kuvitelma toimeksi jäsenmäärän kasvattamiseksi. Kuinka?

Kertomalla parhaiden brändinrakentajien avustamana kaikesta siitä hyvästä, jota kirkkomme seurakuntien kautta jäsentensä ja työntekijöidensä voimin antaa yhteiskunnallemme, meille kaikille. Jos tuo hyvä yhtäkkiä häviäisi, sen kyllä huomaisi. Miksi emme siis tekisi sitä näkyväksi myös nyt tehdessämme hyvää lähimmäisillemme, yhteisöillemme, joissa asumme. Teemme hyvää sekä lapsille, nuorille että vanhemmille ihmisille. Kuinka tekisimme työmme näkyväksi kerskumatta silti tekemisillämme sekä nöyrästi, mutta hyvää mieltä ja ylpeyttä tuntien?

Tuossa työssä emme ole tällä hetkellä kovin onnistuneet, kun jäsenmäärä laskee. Ajattelemme, että kirkko on organisaationa paras työnsä tunnetuksi tekijä – varmasti teologisissa asioissa onkin, mutta entäpä aito brändin rakentaminen, olemmeko siinä valtakunnan parhaita? Tuloksista päätelleen parantamisen varaa on.

Mitäpä, jos uskaltaisimme puhua erikoisosaajille, jotka rakentavat työkseen kommunikaatiota kohderyhmien kanssa, tuotenimiä ja markkinoita niille. He yhdistävät ihmisten tarpeita ja ratkaisuja tarpeisiin. He ovat brändimarkkinoijia. Eivät he kilpaile meidän julistuksemme kanssa, vaan auttavat työmme tulosten tekemisessä tiettäväksi, näkyväksi ja tuntuviksi.

Ajattelen, että tällainen työ ei ole millään tapaa poissa siitä julistuksesta, jota henkilökuntamme jatkuvasti tekee kirkoissa ja kaikkialla, missä seurakunta on läsnä. Ei, vaan brändin rakentaminen vain muokkaa maaperää kirkoissa julistettavalle Sanalle. Ajattelen, että markkinoinnin tehtävä on kuin viljelijän kyntämis- ja äestystehtävä; saattaa maaperä otolliseksi siihen kylvettävien siementen hedelmälliselle kasvulle ja lisäksi auttaa maaperää kuulemaan tekemämme työ.

Tätä varten on tehtävä suunnitelma ja varattava suunnitelman mukaisesti työvoimaa ja rahaa brändimme rakentamiseen. Meillä on vahva ja vakaa pohja. Kun näin saamme jäsenmäärän vähenemisen seisahtumaan, saamme myös seurakuntalaiset mukaan toimintaan ja jopa äänestämään seurakuntavaaleissa. Se taas korjaa nykyisen vinoutuneen demokratian, sillä demokratia ei toimi, kun äänestysprosentit ovat pieniä.

Meidän tulee uskoa. Meidän tulee luottaa. Meidän tulee toimia. Tulevaisuuteen voimme vaikuttaa. Voimme vaikuttaa vahvasti, kun olemme vahvasti mukana. Teemme tulevaa yhdessä johdatuksen mukaan.

Ei kun tekemään!!!

Pekka Kotiaho

Kirkolliskokousedustaja – Mikkelin hiippakunta
Hollolan srk:n kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja 17 vuotta

(* FCG = Finnish Consulting Group